Mä vielä sinua tarvitsen

En ole tainnut aiemmin mainita meidän pissaongelmasta. Nimittäin muuton jälkeen löytynyt matoilta ja viime aikoina pyykkikorista ja lattialtakin pissaläikkiä. Aiemmin ei ollut hajuakaan kuka se näistä elukoista on, mutta viime viikonloppuna selvisi että Vili kattihan se on. Päätettiin aivan ensin pois sulkea sairauteen liittyvä syy pissimiseen. Vihdoin sitten tällä viikolla sain täältä Ylivieskasta eläinlääkärin kiinni ja saatiin aika vastaanotolle täksi päiväksi. Tarkoitus oli saada katilta pissanäyte mukaan eläinlääkärille, mutta eihän me saatu millään Viliä pissaamaan! Jouduttiin sitten lähteä tyhjin käsin vastaanotolle.. Aiemmin puhelimessa eläinlääkäri mainitsi, että jos ei saada näytettä niin sen voi ottaa myös vastaanotolla, mutta kissa täytyy rauhoittaa.

Myöhemmin sitten ajattelin rauhoitusta ja rupesin miettimään, että onkohan se riski noin vanhalle kissalle. Vilillä on kuitenkin 17-vuotta elämää jo takana. No vastaanotolla kuitenkin eläinlääkäri sanoi, että jos kissan saa olemaan rauhassa näytteen oton ajan, ei rauhoitusta tarvitse. Näyte siis otettiin ultran avulla neulalla mahan läpi virtsarakosta. Melko hyvin saatiin sitten pysymään katti paikallaan ja näyte saatiin otettua ilman rauhoitusta! :-) Vaikkakin itse jouduin näytteen oton aikana lähteä pois kauemmaksi penkille istumaan, kun rupesi heikottamaan ja silmissä sumenemaan. Ei ole mun silmille hyväksi nämä neulalla leikkimiset! Jani kuitenkin sai pidettyä Vilin hyvin paikallaan ilman minua.

Virtsaviljelyn tulos nähdään vasta huomenna tai lauantaina, mutta näin alkuun näytteestä saatiin selville, että pissassa oli jonkin verran valkosoluja, proteiineja ja pH oli vähän tavallista emäksisempi. Virtsakiviä kuulemma oli vain pari kidettä, mutta se määrä on kuulemma ihan normaali terveessäkin pissassa. Eli siis pissatulehdus olisi Vilillä mahdollisesti, mutta se selviää tarkemmin viimeistään lauantaina.

Kovin iloinen olen kuitenkin Vilin muuten terveydentilasta. Suu oli kuulemma hyvässä kunnossa ja hammaskiveä vain vähän! Virtsakivistäkin on ollut Vilillä aiemmin useastikin ongelmaa (äidillä asuessaan), mutta nyt niitä ei ollut juurikaan! :-) Hieno meidän vanha pappa, rakastan!

Eläinlääkärin tiivistelmä käynnistämme.

Meillä oli tänään toinen kerta agilitytreeneissä Yemin kanssa. Harjoiteltiin A-estettä, muuria, putkea, keppejä ja hyppytekniikkaa. Putken idean Yem taitaa jo oivaltaa, koiran voi kauempaakin käskeä putkeen ja sinne sujahtaa! Kepeilläkin mentiin paljon sukkelammin kuin viime kerralla.  Ensimmäisiin treeneihin verrattuna keskittymistä oli vähän enemmän, vaikka parantamisen varaa on edelleen. Jopa kaksi kertaa Yem karkasi tsekkaamaan toista koiraa, ja tätä ei ole koskaan aiemmin ilmennyt. Lenkeilläkin ollaan päästy vapaana ohittamaan toiset koirat, mutta nykyään kesken tekemisen näköjään voi karata. Kovasti pitäisi keksiä keino, jolla karkailun saisi estettyä ja millä keskittymistä voisi parantaa. Jollain vinkkejä meille?

Kuvat viime viikon vetoharjoituksista! :-)