Senkin punkit

Musta tuntuu ihan siltä, ettäkö en olis aikoihin tehnyt tekstillistä postausta. Tuntuu että mun blogi on aivan tietämätön tän hetken kuulumisista ja menoista, mutta nyt tulee muutosta.

Wanda asuu tällä hetkellä edelleen äidin luona. Mä olen nyt tsempannut ja menin jopa kouluun toissapäivänä! :-D Maanantaina taas kouluun! Mutta niin en uskalla ottaa Wandaa vielä tänne päiviä ainakaan, koska se haukkuu jatkuvalla syötöllä vaikka Yem olisi sen seurana. Toisena ongelmana on lenkit. Noilla kahella menee yhdessä ihan överiksi ja koirien ohitukset on täyttä kaaosta. Nyt kun Wandaa ei ole 'tiellä', harjoittelen täysillä Yemin kanssa jokaista elämän tilannetta. Meidän tavoitteet on tällä hetkellä saada ohitukset täysin neutraaleiksi, irtiolo paikassa kuin paikassa varmaksi, lehtien perään sinkoilu loppumaan, remmissä vetäminen kokonaan pois, pöytiä vasten hyppely ja varastelu loppumaan ja pidempiä yksinoloja.

Tällä hetkellä Yem menee aika nätisti koirien ohi, vähän saattaa vilkuilla ja vetästä koiraa kohti, mutta melko nopeasti saan sen herkun perään ja mun hallintaan. Irti pystyn pitämään melkeinpä missä tahansa, ihmisten ohi menee neutraalisti, mutta koiria nähdessä pistän vielä kiinni. Tai no meni meidän edessä tänäänkin n100 metrin päässä koira eikä Yem reagoinut, mutta lähemmäs en päästä vielä tällä hetkellä irti. Lehdet ja remmissä vetämiseen olen koittanut saada koiraa vastaehdollistumaan ja nykyään Yem viimeistään pienestä muistutuksesta tajuaa tulla luokseni herkun toivossa. Pöytiä vasten pomppimisessa ja varastelussa käytän jäähytekniikkaa. Ei toivotusta käyttäytymisestä tiukka EI ja samantien eteiseen pariksi minuutiksi jäähylle. Tämä on ollut meillä erittäin tehokas käytäntö. Koiran varastelut yms on vähentynyt puolella, eikä tarvitse jatkuvasti enää edes vahtia koiran keittiössä hengaamista.

Toisspäivänä Yem oli neljä tuntia yksin ja hiljaa se ainakin oli ollut. Mutta no sillä oli jotakin meidän puista pyykkikoria vastaan.. Ensimmäinen Yemin TUHOAMINEN! Koko kämppä oli puun palasissa ja pyykkikori vähän karun ulkonäön saanut. Mutta eipä tuosta voi koiraa edes kieltää, se on tähän asti ollut niin hyvin mitään tuhoamatta, että saahan pentu nyt vähäsen paikkoja jyrsiä. ;-) Maanantaina taidan kyllä piilottaa kaiken puisen, joka houkuttelee koiraa pureksimaan. Yemillä kun on ollut taipuvaisuutta puisten esineiden maisteluun. Mitään ei aikaisemmin ole tuhonnut, mutta hampaita on vähän kokeillut mm tuohon samaiseen pyykkikoriin ja ovessa roikkuvaan puiseen ovikylttiin. Olen kyllä ihan varma että Yem tuhosi tuon pyykkikorin vain sen takia, koska kehuin sitä niiiiin paljon sunnuntaina kuinka se ei ole koskaan tuhonnut mitään.. :-D

Me käytiin sunnuntaina pentutreffeillä, Facebookissa on siis ryhmä, jossa on kokkolalaisia pentujen omistajia, jotka sopii säännöllisesti tapaamisia. Me sitten päätettiin mennä mukaan. Yem sai kyllä käytettyä kokonaan paristonsa loppuun ja juoksenneltua ja riehuttua sydämensä kyllyydestä. Ehkä me vieraillaan useamminkin noiden treffeillä, eihän siitä haittaakaan ole. Yem näki myös hevosia ekaa kertaa elämässä liikkeessä ja parin metrin päästä. Ensimmäinen ja viimeisin kokemus oli mentyämme laitumen ohi, mutta nyt ohi ravasi kärryjen edessä oleva heppa. Ekalla kerralla piti vähän haukahtaa tätä uutta isoa möhkälettä, mutta toisella kerralla se oli ihan lälly juttu jo.

Voisin myös vähän huvikseni kertoa meidän tän hetkisestä ruokinnasta. Meillähän nuo tavallaan on nyt sekaruokinnalla. Kaapissa löytyy puolikas Brit Caren hypoallerginen kuivaruokapussi ja kokonainen Jahti&Vahti joku kanasysteemi säkki. Nuo olisi tarkoitus raakaruuan ohella syöttää pois. Meillä siis löytyy kupista mitä lihaa milloinkin, vaihtelevasti ostan eri elukoiden jauhelihoja/sisäelimiä/palalihaa. Siinä sivussa koirat saa lihaisia sianluita aina välillä ajanvietteeksi. Lisukkeina ruuan kanssa meillä on merilevää, maitohappobakteerijauhetta, valkosipulia, teräsrekkua, piimää, kananmunaa. Ja sitten toki nappuloita vaihteleva määrä vaihtelevina päivinä messissä.

Eilen käytiin juoksentelemassa hiekkamontuilla. Ja mikäs matkalainen löytyikään Yemin korvasta kesken matkan, PUNKKI! Hyihyi nyt jo nuo ällöttävät otukset hyppää koirien kyytiin. Punkin vierellä korvassa oli märkivä haavantapainen reikä. Siis tosiaan, reikä. Se ei ollut niinkuin haava, sellanen viiva tms, vaan ihankuin paksulla neulalla pistetty reikä. Korvasta oli lähtenyt karvaa ja nahkaa pois punkin ja tämän märkivän reiän kohdalta ja sieltä tuli reilusti keltaista mätää. Kovasti saatiin tehdä töitä, että saatiin punkki rimpuilevan penikan korvasta. Sitten vielä huolellinen putsaus. Ehkä mä taidan ostaa noille punkkipannat. Ensin aattelin että jospa luotan tuohon valkosipulin taikaan eikä punkit häiritse meitä, mutta tuo yksi oli jo niin ällöttävä, että pelataan reilun päälle ja hankitaan pannatkin.

Mulla on kyllä oikeasti aika ikävä Wandaa. Ja muutenki tuntuu jotenki tosi tyhjältä yhden koiran kanssa. Mutta näin on oikeasti parempi näin vähän aikaa, ellen sitten halua häätöä tästä kämpästä.. Saa nähdä nyt, kuinka kauan maltan pitää Wandaa äidillä, vaikka no tiedän varsin hyvin etten sitä pysty oikein täälläkään pitää. Pitää nyt katsoa miten tämä tilanne tästä etenee. Äidin luona sillä on kuitenkin hyvä olla, koska äiti saa siihen komentoakin ja Wanda tykkää äidistä. Ja onhan sillä siellä Fanni kaverina!

Ja tosiaan, tänään on keskiviikko!! Alkaa viikonloppu nyt jo ja Jani tulee Kokkolaan!! :-)
Kattelin muuten että blogillakin on jo 45lukijaa?! Vautsi, kiitos teille!
Ps kaikki kuvat täysin käsittelemättömiä.