Huhhuh sai taas häiritä toissa yönä päivystävää eläinlääkäriä.Yemillä oli taas kovasti maha sekasin ja sen lisäksi oksensi mahansa tyhjäksi ja kivut varmaan niin kovat, että kuolaa oli ja tuli ja valu. (kuulemma merkki kovista kivuista.) Koira oli muutenki todella apaattinen ja tuskin tässä maailmassa eleli aamuyöstä. Kolmannen kerroksen verran portaita ei jaksanut edes kunnolla kulkea kun pihalla joutui rampata.
Pakko oli sitten soittaa päivystävälle eläinlääkärille, mutta eihän se puhunut edes Suomea! Hyvä juuri näin Kokkola, hienoa toimintaa. Se sitten antoi puhelimen jollekki toiselle miehelle, joka taisi olla eläinlääkärin sen hetkinen asiakas äänistä päätellen.. Ukko ei edes kääntänyt kaikkia puheitani eläinlääkärille ja neuvoi vain antamaan koiralle vettä, taisiis eihän se sitä itseasiassa ensin edes sanonut sitä mulle, vaan sanoi vain että vuorokauden paasto ja kysyin sitten että luultavasti nestettä vaikka väkisin pistää koiraan, niin siitä sitten "tulkki" kysyi ellältä että näinkö ja sanoi sitten että juu paljon nestettä. Jos en olisi tuota itse tiennyt, eläinlääkäri ei olisi sitäkään neuvonut. Koitin myös sanoa, että koira on ihan eri maailmassa, eikä tajua kunnolla edes mitä sen ympärillä tapahtuu, mutta tuota tulkki ei jaksanut edes kääntää eläinlääkärille. Kiitos luoja ja muut suuremmat voimat että ei ollut suuremmasta kyse ja koira on vielä hengissä.
Noin aamu viidestä aamu yhdeksään asti Yem oksenteli ja paskansi vuorotellen. Nuo kerrostalon portaat oli sille yhtä tuskaa, se vain hengitti kovin tiuhaan tahtiin ja raskaasti ja hoiperteli menemään. Suu oli täynnä kuolaa ja sitä tippui maahan ja levisi turkkiin. Yhdeksän aikaan Yem rupesi olemaan enemmän oma itsensä ja nukahti sänkyyn. Siitä sitten nukuttiin kahteentoista asti ja loppupäivän neiti oli paremmassa kunnossa ja siitä lähtien vain parempaan päin mennyt.
Pahimmalta tuntui se, kun oireet olivat niin kovin samanlaisia kuin edesmenneellä Wilmakoiralla. Wilman varmaa kuolinsyytä ei tiedetä, mutta kuivuuteen se kuoli ja sen aiheuttajaksi epäiltiin rotanmyrkkyä. Tuota myös epäilin Yemillä, mutta nyt se on itsestään mennyt parempaan kuntoon, joten hmm en tiedä. Katsotaan nyt mihin suuntaan tuo menee ja mietitään sitten mitä tehdään.Oli taas kerran muuten paras loppuviikko ja viikonloppu. Jani oli keskiviikosta tähän päivään asti Kokkolassa ja tehtiin kaikkea supermukavaa. Vai voiko Janin kanssa tehdä edes mitään ei mukavaa? Mutta nyt on ikävä. Niin kova ikävä että oon ihan varma että ikävään voi kuolla.
I have died everyday
waiting for you
Darling, don't be afraid
I have loved you for a
Thousand years
I'll love you for a thousand more














Ja pysyn vierelläs aina jos se must on kii.

Itsekkin epäilisin Yemin kohdalla sitä myrkkyä :s Ite oon kuullut juttua useestikkin että Kokkolassa on niitä idiootteja jokka niitä myrkyttelee jättäen justii jotain namia tienvarsiin ja koira sitte sen siittä nappaa :<
VastaaPoistaJooh noita myrkkyhuhuja on ollu ties kuin paljo.. :-/ Mietin vaan sitä että Yem oli ihan kunnossa jo seuraavana päivänä, voiko olla sitten että olisi saanut ihan vähän myrkkyä jostakin, josta tuli lievät myrkytyksen oireet..
Poista