Oltiin kaverin Neean ja Otto-koiran kanssa taas vaihteeksi lenkillä. Otin vaan Wandan mukaan, kun Ottokin innostuu aina tuon läskipään kans leikkiin. Lähtiessä ei ollut minkäänlaista määränpäätä, käveltiin vain. Eksyttiin suurelle ja MÄRÄLLE pellolle, jossa päästettiin koirat irti. Otosta huolimatta Wanda totteli ihan täydellisesti luoksetuloa, eikä ees kiukutellu yhtään, niinku yleensä pelloilla ja pidemmillä lenkillä. Pellon jälkeen matka jatkui, ja Wanda pääsi katteleen nähtävyyksia sillalta. Siitä sitten jatkoimme matkaamme, ja mieleemme tuli käydä läheisellä tallilla, joten sinne siis! Rämmimme suuren risukon läpi, koska emme jaksaneet kiertää tien kautta. Tallilla sitten Wandan kanssa tutustuttiin heppoihin, ja kyllä neitiä pelotti! Suuri lv-r. Riku kiltisti nuuskutteli Wandaa, mutta Wanda ei lemmennyt ajatukselle hevosista. Tallilta lähdimme sitten kotiinpäin, ja matkalla vastaan tuli ties kuinka monta koiraa! Harjoiteltiin ohitusta herkkujen kanssa, ja täydellisesti meni rähisevienkin ohi! Oon niin tyytyväinen tosta läskipäästä<3. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti