Ei yksin pärjää kukaan kuitenkaan

Tänään meidän päiväsuunnitelmiin kuului Oliver sheltin ja Marin treffaaminen. Lähdettiin jo puoli kymmenen maissa kävelemään Minimanin lähellä olevalle jalkapallokentälle, missä oli tarkoitus tavata.

Yem osasi hienosti alusta asti tietyllä tavalla olla hienovaraisempi Oliverin kanssa, onhan se kuitenkin vähän pienempi Yemiä. Ja vaikka neiti ei ole paljon leikkinyt itseään pienempien kanssa. Sää oli kuitenkin aivan liian kuuma riekkumiseen, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta jo aamusta tosi kuumasti. Yem välillä innostui noutamaan keppiä, mutta Oliver vanhempana (fiksumpana) ja paksuturkkisempana ei innostunut Yemin juoksenteluista. Kyllähän nuo vähän juoksenteli, sopivasti tähän helteeseen! Päivällä kotiin päästyä Yem joutui kyllä sitten kylmän suihkun alle, että saisi vähän viilennystä oloonsa. Kun ei tuo lämpötila hirveästi täällä sisälläkään laske, vaikkei aurinko paistakkaan kirkkaalta taivaalta suoraan..

Myöhemmin päivällä sitten oli uusien suunnitelmien aika, suunnattin Tessan kanssa leirintäalueelle Yem messissä. Käytiin vähän heittelemässä keppiä veteen ja kokonaisuudessa sitten kierrettiin leikkari läpi. Tän päivän liikuntasuorituksesta saa kyllä olla tosi ylpeä, kuitenkin tuollainen helle! Yem jaksoi hyvin leikkarireissulla, kun sai käydä vilvoittelemassa meressä. Aamupäivän reissu oli vähän niin ja näin, kun tuolla jalkapallokentällä ei ole mitään paikkaa missä olisi vettä.

Erittäin tyytyväinen olen kuitenkin Yemin käytökseen leirintäalueella. Paikka missä olimme, aivan vieressä
10metrin päässä meni tie jossa kulki vilkkaasti porukkaa. Meni myös koira joka haukahteli pari kertaa Yemille. Varmuudeksi otin koiraa pannasta hetkeksi kiinni ja otin koiran mielenkiinnon keppiin, jolloin uskalsin päästää irti ja Yem pysyi hallinnassa. Hyvä tyttö!
Btw, Iltapäivän kuvat leirintäalueelta kaikki Tessan kuvaamia.
Ainiin ja kauneusvaara viimeisissä kuvissa, olen niin seksikäs ja kauneimmillani kuvissa! ;-)


Viime aikoina olen taas miettinyt Wandaa.. En pysty pitämään sitä täällä edes yhtä päivää, ilman että saan valituksia naapureilta. En pysty viedä edes roskia ilman että koira haukkuu ja naapurit ärsyyntyy. Ollaan koitettu asteittain opettaa yksinoloa, rajata pieneen tilaan yksinoloalue, Thundershirt-manttelia kokeiltu, radio jätetty aina päälle yksin ollessa, kongit ja luut aina virikkeeksi. ei huomioitu koiraa ennen lähtöä ja tulon jälkeen ja kaikkea mitä missään koskaan on ehdotettu. Mikään ei auta, Wanda alottaa vinkumisen heti kun suljen oven ja ei mene edes minuuttia, kun koira haukkuu jo yhtä mittaa.

Jos jollain on jotakin kullanarvoisia neuvoja, jolla voisin yrittää saada Wandan yksinoloja onnistuneiksi, kertokaa! Haluaisin koiran täysipäiväisesti jo kotiin, mutta se on mahdotonta tässä tilanteessa.

Tule tule tyttö uimaan, kanssain mun

Vau, Fanni opetteli uimaan ilman ihmistä eilen. Oltiin taas kerran siis Överbyn metsissä ja löydettiin sieltä jonkun sorttinen pieni lampi, jossa ei oltukkaan ennen käyty. Siinä oli pieni rantaa muistuttava rehevöitynyt tynkä, josta koirat pääsi helposti veden tuntumaan. Yemihän pomppasi samantien veteen, kun vain ennätti, mutta vaikka Fanni ei vettä pelkää, ei se ole koskaan mennyt uimaan ilman ihmistä. Rannassa se kahlailee ja välillä saattaa mennä hieman syvemmälle vahingossa, mutta en ole sitä uimiseksi kutsunnut.

Eilen taisi kuitenkin helle tehdä tehtävänsä. Yem kun loikkasi veteen kepin perässä ja lähti uimaan kauemmaksi, Fanni varovaisesti ensin vain pari metriä uiskenteli rannassa, mutta myöhemmin lähti aivan yhtä kauaksi kuin Yemikin, kepin ja Yemin perään. Mahtavaa, nyt on siis kaksi koiraa joille voi hyödyntää vettä liinkunnan ja viilentämisen muodossa. Wanda on aivan taivaanrannan maalari, se kulkee joka paikassa omia reittejä, ja sitä saa kerran jos toisenkin huudella näkyviin ja lähemmäksi. Eilen se viihtyi kovasti pienen mökin takana, en sitten tiedä mitä se siellä nysväsi. Sitä ei kiinnosta toisten kanssa riekkuminen, ei kepit, ei vesi. Alussa se riehuu Fannin ja Yemin kanssa, mutta kiinnostuu nopeasti aivan muista jutuista. Hajut ja kaikki muu on Wandan juttu. Vedessä se voi kahlailla ja tunkea päätä veden alle, ainiin ja haukkua kauas heitetyille kepeille.. 

Ei Wanda vettä pelkää, sen voi aivan hyvin kantaa veteen ja se vain ui rennosti rantaan ilman minkäänlaista pelkoa. Myös herkkuja heittelemällä veteen, sen voi saada vähän syvemmälle. Mutta omasta tahdosta, ilman mitään hyvää syytä Wanda ei halua uida.

Taisi itseltäkin lähteä talviturkki eilen! Koirien Överbyn reissun jälkeen heitettiin koirat kotiin ja Tessa haki mut mopedillaan ja lähdettiin takaisin Överbyhyn. :-D Nyt mentiin kyllä ihan ihmisten ilmoille, hiekkamontuille. Aurinkoa otettiin ja käytiin pulahtamassa vedessä. Niin kamalan hirvittävän kylmää oli vesi vieläkin, mutta tässä helteessä se teki vain hyvää! Enemmän mua häiritsi se, että siellä vedessä voisi olla vaikka kaloja. Jonkunlainen kalafobia taitaa tosiaan musta löytyä, ahistaa uiminen paikassa kuin paikassa, kun ei näe mitä siellä veden alla on. Tai no jos sinne näkee, sekin häiritsee. Sittenhän mä voin nähdä jos joku tappajahai uiskentelee mun ohi.. :-D

Huhhuh ei saisi kokoajan valittaa, mutta liian kuuma!!

Yem sai uimakaverin!

Yem vähä ottanu kasvussa kiinni tytöt!

Yem: "Voi jumalauta, opettele uimaan roiskimatta sitä vettä!!"

elämä on haaste, mieletön tilaisuus

Marju päätti haastaa meidät, eikun tuumasta toimeen!

1. Mikä/Mitkä on lempirotusi/rotujasi?

- Edelleen ehdottomasti se saksanpaimenkoira. Ei vain pääse yli eikä ympäri siitä. Tottakai suurena haaveena ajatuksissa pyörii myös joku suurikokoinen koira, siis ihan tosissaan suuri. Pienestä asti sitä enemmän tykännyt koirasta, mitä suurempi se on! Tanskandogista kovasti poikaystävän kanssa haaveiltu, mutta saa nähdä! ;-)

2. Mitkä ovat kolme tärkeintä luonteenpiirettä, jotka haluat omassa koirassasi esintyvän?

- Tässäpä kysymys. Miellyttämisenhalu tulee ensimmäisenä mieleen, ainakin harrastemielessä ja no muutenkin. Ilman sitä koiran koulutuksesta tulee vääntämistä ja kikkailua, joka ei ehkä ole mun heikkohermoisen juttu. :-D Koiran täytyy olla myös rohkea. Se ole mikään koirakaan, joka pelkää jokaista erikoisempaa tilannetta. Vietikkyys myös tulee viimeisenä mutta ei turhimpana mieleen, kuitenkin tietyissä rajoissa. Se on hyvä lisä harrastemielessä. Noilla kolmella luonteenpiirteellä saa kasattua sellaisen koiran mistä mä tykkään, ehkä. Sitten lisänä mulle putkahti mieleen vahvahermoinen, kärsivällinen ja sopeutuvainen.

3. Mitä koiralajeja harrastat/haluaisit harrastaa? 

-Tällä hetkellä meillä ei ole mitään säännöllisiä ohjattuja harrastuksia, mutta ollaan harrasteltu agilityä ja tokoa ryhmässä. Ne toki varmaan läheisimmät harrasteet, joista on myös eniten kokemusta. Kuitenkin kiinnostusta olisi myös jälkeen/hakuun, vepeen, suojeluun ja no tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. 

4. Mikä on lempikoiralajisi, miksi?

- Agility. Siinä koira saa purettua fyysisesti energiaansa samalla kuin saa virikettä ja toimintaa omistajan kanssa. Vauhdikas ja mukava laji.

5. Mainitse kolme mielestäsi hyvää kenneliä/kasvattajaa.

- Mieleen tulee nyt vain kennel Afton Stjärn, kotisivuja ei ainakaan löytynyt netistä enää, en sitten tiedä mitä kasvattajalle/kennelille kuuluu tänä päivänä.

6. Mitä mieltä olet sekarotuisten kasvatuksesta?

- Mielestäni ihan ok, jos kasvattaja miettii perinpohjaisesti asiaa, tutkituttaa vanhemmat ja hoitaa muutenkin pentueen hyvin ja etsii hyvät kodit. Myös miettii, mitä annettavaa koko pentueella olisi edes maailmalle.

7. Miksi haluat valmistua isona ja missä?

- Nyt en kyllä osaa heittää mitään varmaa haavetta, mutta ainakin tästä nykyisestä opiskelupaikasta olisi mukava valmistua. Jos nyt ihan ilman realiteettejä haaveillaan, haluaisin olla psykologi tai eläinlääkäri!

8. Mikä on suurin koiriin liittyvä unelmasi (joka on vielä saavuttamatta)?- Noh tällä hetkellä voisin sanoa vaikka, että saada koira joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa, jonka kanssa pääsisin etenemään erilaisissa harrastuksissa, joka eläisi pitkän terveen, onnellisen elämän.

9. Mikä on parhain muistosi koirien parissa?

- Niitä on paljon, vaikea heittää yhtä ainoata tähän. Mieleen on jäänyt esim Yemin ensimmäiset mätsärit, edesmenneen Wilmakoiran kanssa agilityssä edistyminen ja Wandan edistyminen tokossa.

10. Kerro kolme koiran nimeä mistä pidät ja mitkä voisit antaa omalle koirallesi.

- Hmm, kaikista syvällisemmin mietittyjä nimiä en kuitenkaan paljasta, mutta omaa korvaa miellyttää ainakin Muska, Endi, Juno, Moka, Huti, Hitti, Yoda, Yenda.

 Haasteen saavat: Toisesta maailmasta, Kettutytön kolttosia ja MR. Twist!

Huuda tyttö tää maa sun on

Kaikki tuntee apinan mutta apina ei tunne ketään

Yem pääsi Best Friendin Gear-koira 2013 kisassa finalistiksi, kiitos kaikille Yemin tykkääjille ja etukäteen kiitos niille jotka jaksavat käydä uudelleen tykkäämässä tästä karvakorvasta!

Kuvaan pääset TÄSTÄ !

Sä et koskaan yksin jää

Viikonloppu takana kanssa Janin. Pariin päivään mahtui leirintäalueella chillailua kanssa kavereiden, kalamarkkinoita, koiraa, koripalloa, Öjaa, saunomista, syömistä, nauramista ja kaikkea mukavaa. Taas kerran ajattelin kertoa viikonlopun meiningit kuvin, niinkuin mulla on yleensä tapana ilmaista asioita.

Kiitos kaikille menossa mukana olleille, huippu viikonloppu takana!


Tuskaa, huomenna koulua. Ei tuu taas yhtikäs mitään, ehkä mä yritän syksyllä tsempata paremmin, tai koittaa päästä työharjotteluun kokonaisesti. Ei vaan onnistu, ei niinku mitenkään.
Mutta se onkin sitten joskus postaus erikseen.