Ollaan hirmusti lenkkeilty nyt ja treenaus on jääny iltoihin sisätiloihin, mutta koitan tehdä muutosta! Oltiin tässä yks päivä pentukoulun jälkeen hieman erilaisissa maisemissa lenkillä, ja koirat juoksenteli vapaana niinku yleensä ja sitte yhtäkkiä Wanda tulee toinen korva LURPALLA takasin. Kateltiin kaverinkans sillee w00t ja tuo vaa heilutteli päätä ja rapsutteli korvaa. Tämähän tapahtui siis viime sunnuntaina. Koko päivän se rapsutteli sitä korvaa ja heilutteli päätä. Sitten oli pari parempaa päivää ja korva oli jo melkeen kokonaan pystyssä takasin eikä koirakaan heilutellu päätä niin paljoa. Tänään sitten huomasin että nyt se oli taas paljon enemmän lupalla kun ennen. Koira ei millään suostunut jättämään tuota korvaa rauhaan, rapsutteli ja päätään vaan heilutteli. Ei vissiin ole tottunu luppakorviin, ni teippasin korvan sitte pystyyn ja nyt lopetti heti rapsuttelun ja pään heiluttelun... Mikähän tuossa korvassa oikeesti on?! Joutuuko siinä pitämään jotain teippiä kokoajan että koira ei menetä järkeensä senkans.. o.o No katellaa pari päivää, eläinlääkärille en kuitenkaa kehtaa lurpan korvan takia mennä... :-D
Noutoja ollaan treenattu nyt iltasin hirmusti ja siitä löytyykin videotakin täältä. Todella hyvin älynnyt asian, en olis uskonut..
Fanninkans on kaikenlainen touhuaminen jäänyt vähemmälle tuon pennun takia, mutta onneksi äiti sitä hoivaa ja lenkkeilyttää ja kouluttaa, sen koirakin! Tuntuu vaan että Fanni ei halua olla äitin koira vaan mun, ja oottaa paljo enemmän munkans lenkkeilyä ja kahdenkeskisiä hetkiä.. Kaippa mun on hyväksyttävä se että se haluaa olla mun koira! :-D Mietein että jos sinne perustokoon lähtis senkans, mutta äitin pitäis saada se hyppysiinsä paremmin ja tuo toko tekis kyllä terää.. Agilityyn minä sen vien sitte ku sinne kurssille joskus päästäis, ja se varmasti son superhyvä lisä Fannille (:
Naapurin koiramme Osku poistui keskuudestamme 11.10.2010. Herra oli kaikkien kaveri, jopa meidän Fannille kelpasi Oskun seura, vaikka ei yleensä hyväksy ketään koiria lähelleen. Todella mukava koira oli! Wilman kanssa pääsi temmeltämään pilvien reunoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti